Työssäni coachina, työnohjaajana ja organisaatiokehittäjänä olen pannut merkille, että monissa työyhteisöissä vallitsee tietynlainen energiattomuus ja työnilon puute. Muistot korona-ajan eristäytyneisyydestä, siitä seurannut etätyön lisääntyminen, sodat ja levottomuudet maailmalla sekä huoli omasta ja ehkä maapallonkin tulevaisuudesta ovat saaneet ihmiset vetäytymään kuoreensa suorittamaan omia työtehtäviään liikaa sivuilleen katsomatta. Myös monet tehokkuusvaatimukset ohjaavat samaan suuntaan – yksilökeskeiseen suorittamiseen.
Suomalaisissa organisaatioissa ei juuri kuule puhetta siitä, miten ne panostavat työn ilon ja työenergian kasvattamiseen. Tämä siitä huolimatta, että näillä asioilla on suoraa vaikutusta siihen, miten työyhteisöt tehtävistään suoriutuvat – eli juurikin siihen paljon peräänkuulutettuun tuottavuuteen ja tehokkuuteen.
Työntekijät, jotka nauttivat työstään, ovat motivoituneempia ja työskentelevät tehokkaammin. Tämä näkyy erityisesti lisääntyneenä luovuutena, nopeampana ongelmanratkaisuna ja parempana päätöksentekona. Työn ilon lisääntyminen vähentää myös poissaoloja ja työuupumusta sekä lisää työntekijöiden sitoutumista organisaatioonsa.
Monet työn iloa ja myönteistä energiaa kasvattavat teot liittyvät ihmisten kohtaamiseen. Näitä ovat esimerkiksi:
- Myönteiset kohtaamiset ja keskustelut: Lyhyet, kannustavat keskustelut kollegoiden kanssa, erityisesti myönteisessä hengessä, lisäävät iloa ja yhteisöllisyyttä. On tärkeää jutella myös muusta kuin työasioista – se luo aitoa yhteyttä.
- Arvostuksen osoittaminen: Pienet sanat ja teot, esimerkiksi kiitokset ja onnistumisten esiin tuomiset, voivat merkittävästi parantaa työilmapiiriä.
- Avuliaisuus ja yhteistyö: Yhdessä työskentely ja toisten auttaminen luovat positiivista energiaa ja tuovat iloa sekä auttajalle että autettavalle.
- Kuuntelu ja läsnäolo: Empaattinen kuuntelu parantaa ihmissuhteita ja luo luottamusta, mikä energisoi työyhteisöä.
- Yhteinen ideointi: Uusien ideoiden jakaminen ja toisten näkökulmien kuuleminen lisäävät työn merkityksellisyyttä ja virittävät mielen positiivisesti.
Millä tavoin näihin asioihin kannustetaan teidän työpaikallanne?
Tunteet työpaikoilla tarttuvat, niin myös työn ilo ja energia. Myönteinen työilmapiiri edistää yhteistyötä, avoimuutta ja luottamusta, jotka ovat välttämättömiä tehokkaalle tiimityölle ja edesauttavat luovan ja innovatiivisen organisaatiokulttuurin muodostumista. Työntekijöiden iloinen asenne vaikuttaa myös suoraan palvelun laatuun ja asiakaskokemukseen.
Vaatimus iloisuudesta toki nostaa helposti suomalaisen työntekijän niskakarvat pystyyn. Työssä voi toki olla monenlaisia päiviä, mutta niinä huonoimpinakin päivinä on tärkeää, että kohtaamme kollegamme arvostavasti. Parempina päivinä voimme sitten keskittyä myönteisen ilmapiirin rakentamiseen ja vaalimiseen.
Tunneilmastoa voi myös johtaa. Omalla esimerkillään johtajat asettavat standardeja sille, miten kanssaihmisiä työyhteisössä kohdataan. Onnistumisia esiin nostava ja myönteistä palautetta antava johtaja luo ympärilleen myönteistä energiaa. Jos johtoryhmä osaa nauraa myös itselleen, ei työntekijöidenkään tarvitse pelätä virheitään. Johto voi tuoda esiin, että töissä saa olla hauskaa, myös painottamalla työniloa organisaation strategiassa (ks. esim. Harward Business Review). Ilolla johtamisesta ei kuule vielä paljoa puhuttavan, sen sijaan pelolla johtamisesta ja sen vaikutuksista organisaation menestymiseen kertoo esimerkiksi tutkimus Nokian romahduksesta (ks. HS 24.5.2018).
Voisiko suomalainen työelämä olla nykyistä suuremmassa määrin myös ilon lähde? Mitä voisit itse tehdä tuodaksesi omaan ja kollegan työpäivään lisää iloa ja myönteistä energiaa? Onko se jokin edellä mainituista asioista vai jotain ihan muuta?
Näinä haastavina aikoina tarvitsemme itsemme ja toistemme kannattelua sekä ajattelun avartamista. Kiinnittämällä huomiota ilon ja myönteisen energian tuottamiseen annamme lahjan itsellemme ja työyhteisöllemme.